Mikko Laaksonen
Linja-autoliitto on pyrkinyt
esittämään joukkoliikenteen lainsäädännön muutoksesta johtuvan
joukkoliikenteen järjestämistavan muutoksen ongelmana, joka lisää
kustannuksia byrokratian kautta. Näin esimerkiksi tässä:
http://www.linja-autoliitto.fi/fi/lehdistotiedotteet/20120510.html
Todellisuudessa muutos mahdollistaa
joukkoliikenteen palvelutason ja käytön merkittävän parantamisen
kustannustehokkaasti, jos muutos toteutetaan hyvin. Palvelutason
parantaminen voi vaatia valtion ja kuntien rahoituksen lisäämistä, mutta
joukkoliikenteen järjestäminen ei sitä itsessään aiheuta.
EU:n joukkoliikenteen palvelusopimusasetus (PSA: 1370/2007) ja sitä
täydentävä Suomen joukkoliikennelaki ovat astuneet voimaan 3.12.2009.
PSA määrittelee ne tavat, joilla viranomaiset voivat käyttää julkisia
varoja ja yksinoikeuksia joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen.
Asetuksessa ja laissa on 10 vuoden siirtymäaika, jonka aikana on
siirryttävä siihen, että yksityisten yritysten ajama, rahoituksella tai
yksinoikeuksin tuettu joukkoliikenne on kilpailutettava. PSA on
Suomessa sellaisenaan voimassa oleva laki, ei direktiivi.
Joukkoliikennelaki vain täydentää PSA:aa, ei korvaa sitä.
Suomessa nykyisin joukkoliikenteen tilanne on se, että käyttö on korkeaa
HSL:n toimialueella sekä Turun ja Tampereen sisäisessä liikenteessä. Ne
on järjestetty periaatteilla, jotka vastaavat PSA:n perusteella
sovellettavaa menettelyä. Muilla kaupunkiseuduilla sekä Turun ja
Tampereen seutuliikenteessä joukkoliikenteen käyttö on huomattavasti
alhaisempaa, tyypillisesti ½ - ¼ Tampereen ja Turun sisäisen liikenteen
tasosta. Näillä alueella liikenne oli aikaisemmin organisoitu
linjaliikennelupaperusteisesti. Pääosa yhteiskunnan tuesta maksettiin
kaupunki- ja seutulippujärjestelmien kautta. Liikennettä liikennöidään
joukkoliikennelain määrittelemien siirtymäkauden liikennöintisopimusten
puitteissa.
On myös hyvä huomioida, että kaupunkiseutujen joukkoliikenne on ehdoton
pääosa nykyisestä kaupunki/kuntalippu- ja seutulippumatkustuksesta.
Yksistään Turun ja Tampereen seutujen seutulippuliikenne on noin puolet
nykyisestä seutulippumatkustuksesta. Kaupunkiseutujen ulkopuolinen
paikallisliikenne on vähäistä; se on toki järjestettävä.
Turun ja Tampereen seutujen sisäinen liikenne ja HSL-alueen liikenne on
asetuksen ja lain mukaista, seutuliikenne muuttuu. Esimerkiksi
siirtymäajan liikennöintisopimukset Turun seudulla päättyvät 30.6.2014
alkaen ja niitä on mahdollista irtisanoa 30.6.2015 päättyviksi. Nykyisin
Turun ja Tampereen seudulla joukkoliikenteen matkamäärät ovat seudun
muissa kunnissa noin ¼ Turun ja Tampereen sisäisen liikenteen tasosta.
Noin ½ - 2/3 matkoista tehdään kuntien ja valtion tukemilla
seutulipuilla tai Turun ja Tampereen sisäisen liikenteen lipuilla nk.
kuntalippusopimuksen perusteella. Kuntien ja valtion tuki on noin 20-30%
liikevaihdosta. Mikäli liikenteen halutan säilyvän nykyisellään,
liikenteeseen on sovellettava PSA:n määräyksiä.
Paikallisliikennettä ei pystytä järjestämään nykyistä vastaavalla tai
liikennepoliittiset tavoitteet täyttävällä paremmalla palvelutasolla
markkinaehtoisesti sen kustannusrakenteen takia. Pääsyy on se, että
hitaassa paikallisliikenteessä kuljettajan kustannukset matkaa kohden
nousevat korkeiksi (kuljettajan kustannukset sivukuluineen ovat noin 60%
kokonaiskustannuksista) ja korkea matkamäärä edellyttää tiheää
vuoroväliä, pitkää palveluaikaa sekä edullisia kuukausi- ja
arvokortteja.
Sitä vastoin kaukoliikenteessä on mahdollista liikennöidä
markkinaehtoisesti. Tämä johtuu liikenteen suuremmasta linjano-peudesta
sekä siitä, että maksuhalukkuus kaukoliikenteen matkoilla on suurempi.
Markkinaehtoista joukkoliikennettä edus-taa nykyisin Suomessa Onnibus –
”halpabussiliikenne”.
Linja-autoliitto on esittänyt PSA:n mukaisten liikennöintisopimusten
sijasta nk. yleisen säännön soveltamista ”markkinaehtoiseen”
liikenteeseen. Tämä malli on ongelmallinen seuraavista syistä:
Yleisen säännön soveltaminen laajasti markkinaehtoiseen liikenteeseen on
suuri taloudellinen riski valtiolle ja kunnille, koska korvausten
saajia ei voida rajoittaa eikä markkinaehtoiselta liikenteeltä voida
vaatia taloudellista linjastoa tai aikatauluja. Turun ja Tampereen
kaupunkiseudun ydinaluetta palvelevalla linjastolla, jossa on käytössä
seutulippu sekä kuntalippusopimukset, ½ -2/3 matkustajista käyttää
seutulippua tai sisäisiä lippuja. Käytännössä kunnat ja valtio olisivat
velvoitettuja maksamaan paikallisliikenteen liikennöintimenot, mutta
eivät saisi päättää reiteistä ja aikatauluista tai tehdä liikenteestä
houkuttelevaa. Lisäksi tuen maksaminen lippujen kautta rohkaisee
kiertelevään linjastoon, joka kerää tuetut matkustajat. Tämän logiikan
on DI Lauri Helke esittänyt diplomityössään; linkki alla:
Mikään ei myöskään estä eri joukkoliikenneviranomaisten yhteistyötä lippujärjestelmäasioissa,
esimerkiksi sitä, että kaupunkiseudulliset viranomaiset ja ELY:t sopivat
lippujensa kelpoisuudesta PSA:aa noudattavassa liikenteessä.
Yleisiä päälähteitä joukkoliikenteen järjestämistapoista:
PSA 1370/2007 eli EU:n joukkoliikennettä koskeva laki:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ%3AL%3A2007%3A315%3A0001%3A0013%3AFI%3APDF
Joukkoliikennelaki: Huom! Joukkoliikennelaki vain täydentää PSA:aa, ei korvaa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090869
Turun kaupungille 2009 laatimani muistio PSA:n vaikutuksista:
http://www05.turku.fi/ah/kh/2009/0209004x/2035523.htm
LVM:n selvitys joukkoliikenteen järjestämistavoista:
http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1985456&name=DLFE-15777.pdf&title=Selvitys+linja-autoliikenteen+j%C3%A4rjest%C3%A4misest%C3%A4+Julkaisuja+12-2012
Paikallisliikenneliiton ja suurten kaupunkien tiedote:
http://www.epressi.com/tiedote/logistiikka-ja-liikenne/paikallisliikenneliitto-ja-suuret-kaupungit-kannattavat-esityksia-joukkoliikenteen-uusiksi-jarjestamistavoiksi
Lauri Helken diplomityö Tampereen seudun joukkoliikenteestä:
http://www.tampere.fi/ekstrat/ptdata/tutkimukset/helke_diplomityo.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti