Antero Alku ja Mikko Laaksonen
Läpinäkyviä tietoja VR Osakeyhtiön lähijunaliikenteen kustannuksista on vaikea saada, mutta käytettävissä olevilla tiedoilla voidaan todeta, että YTV-alueella VR:n ajama kilometri tulee veronmaksajalle selvästi kalliimmaksi kuin HKL:n metroyksikön ajama kilometri. Jos HKL-metroliikenne liikennöisi YTV-alueen junaliikennettä, YTV säästäisi vuoden 2004 hintatasolla 13,6 miljoonaa vuodessa.
Huomautus: Artikkeli on alun perin julkaistu helmikuussa 2007 Rautatien aika – kirjassa (s. 77-80). Laskelmat ja
termit on säilytetty ennallaan. YTV:n tilalla liikenteen ostaa nykyisin HSL. VR
Osakeyhtiötä vastaa VR yhtymä ja RHK on sulautettu liikennevirastoon.
Henkilöjunaliikenteen ”kannattamattomuuden” ja suuren tuen perusteena käytetään yleensä liikenteenhoidon korkeita kustannuksia. VR Osakeyhtiö ei anna liikesalaisuuteen vedoten julkisuuteen yksityiskohtaisia tietoja henkilöjunaliikenteen kustannuksista. YTV:n toimialueen ulkopuolisen Suomen henkilöjunaliikenteestä ei ole saatavilla eriteltyjä tietoja, joten sitä voidaan arvioida vain vertaamalla VR Osakeyhtiön ilmoittamia kokonaiskustannuksia arvioituihin pääoma-, henkilöstö-, huolto-, ja energiakustannuksiin, kuten toisaalla tässä kirjassa.
Henkilöjunaliikenteen ”kannattamattomuuden” ja suuren tuen perusteena käytetään yleensä liikenteenhoidon korkeita kustannuksia. VR Osakeyhtiö ei anna liikesalaisuuteen vedoten julkisuuteen yksityiskohtaisia tietoja henkilöjunaliikenteen kustannuksista. YTV:n toimialueen ulkopuolisen Suomen henkilöjunaliikenteestä ei ole saatavilla eriteltyjä tietoja, joten sitä voidaan arvioida vain vertaamalla VR Osakeyhtiön ilmoittamia kokonaiskustannuksia arvioituihin pääoma-, henkilöstö-, huolto-, ja energiakustannuksiin, kuten toisaalla tässä kirjassa.
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n ostamasta
junaliikenteestä on olemassa tätä yksityiskohtaisemmat tiedot, jotka on
julkaistu Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n julkaisussa
”Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2005” (HKL D: 2/2005). HKL:n
kustannusselvityksessä on Helsingin kaupungin kirjanpitoon perustuvat tiedot
myös Helsingin metroliikenteen kustannuksista.
VR Osakeyhtiön YTV:lle ajama lähijunaliikenne on teknisesti
ja liikennöintikäytännöiltään hyvin samankaltaista kun HKL:n metroliikenne.
Molemmat järjestelmät on suunniteltu samaan aikaan 1960–70-lukujen taitteessa
yhteisin suunnitteluperiaattein. Huopalahden–Vantaankosken rata on itse asiassa
suunniteltu metroradaksi. Lähijunaliikenne kulkee Helsingistä Leppävaaraan,
Vantaankoskelle ja Keravalle asti omilla raiteillaan.
Oleelliset tekniset erot ovat eri sähköjännite sähköjännite
ja virroitusjärjestelmä (metro 750 V tasavirta virtakiskosta, lähijuna 25 kV 50
Hz vaihtovirta ilmajohdosta), erilainen liikenteenohjausjärjestelmä sekä
lähijunien muuta junaliikennettä vastaava törmäyslujuusvaatimus. Millään näistä
tekijöistä ei ole merkittäviä kustannusvaikutuksia liikennöintiin. Radan
rakentamisessa, liikenteenohjauksessa ja ylläpidossa on pieniä kustannuseroja,
mutta näistä kustannuksista vastaa lähijunien rataverkon osalta Ratahallintokeskus
(RHK).
Liikennöintikustannuksiin vaikuttaa ensisijaisesti se, että
lähijunissa on lippuja tarkastavat ja myyvät konduktöörit, joita metrossa ei
ole. VR Osakeyhtiö kiistää, että lähijunaliikennettä ja HKL-metroliikennettä
voitaisiin verrata toisiinsa.
Esitämme kuitenkin tässä artikkelissa vertailun HKL:n
julkaisuun perustuen. Se korvaa Rautatie on mahdollisuus -kirjan s. 84–87
esitetyn vertailun, joka perustui Espoon liikennejärjestelmävertailussa esitettyihin
puutteellisiin tietoihin. Espoon liikennejärjestelmävertailussa v. 2002 oli
virheellisesti käytetty 4-akselisen metrovaunun kilometri- ja päiväkohtaisia
kustannuksia 8-akselista metrovaunuparia tai lähijunayksikköä vastaavina kustannuksina.
Rautatie on mahdollisuus -kirjan sivujen 84–87 yleisluonteinen arvio perustui
näihin virheellisiksi osoittautuneisiin tietoihin.
Kustannusvertailu HKL:n ja VR Osakeyhtiön välillä
Tässä kustannusvertailussa vertaillaan vain
liikennöintikuluja eli vaunujen, kuljettajien, huollon ja energian
kustannuksia. Näihin kuluihin eivät pääosin kuulu liikenteen suunnittelu- ja
lippujärjestelmän kulut, jotka ovat YTV:n ja HKL:n hallinnon vastuulla.
Ratojen investointi- ja ylläpitokustannuksista,
liikenteenohjauksen ja asemien investointi- ja ylläpitokustannuksia vastaa
lähijunaliikenteen osalta RHK valtion varoista ja metroliikenteen osalta HKL
Helsingin kaupungin varoista. Näistä kustannuksista ainoastaan RHK:lle
maksettava ratamaksu, joka kattaa osan ylläpitokustannuksista, on huomioitu
vertailussa, koska se sisältyy VR Osakeyhtiön ilmoittamiin kilometrikuluihin.
HKL:n raportissa on eritelty paikallisjuna- ja
metroliikenteen kustannukset kansainvälisen joukkoliikenneliiton UITP:n suositusten
mukaisella menetelmällä, jossa kustannukset jaetaan kolmeen tekijään:
1. Vaunupäivä (vaunun kuoletus päivässä sekä hallinto ja
muut yleiskustannukset päivää kohti)
2. Vaunutunti (kuljettajan ja konduktöörin palkka
sivukuluineen junaa kohden tunnissa)
3. Vaunukilometri (vaunun huolto, energia, ratamaksu yms.
kilometriä kohden)
Ilmoitetuissa yksikkökustannuksissa on huomioitava seuraavat
seikat:
• HKL-metroliikenteen “vaunupäivä” ja “vaunukilometri”
koskevat 4-akselista yksikköä eli vaunuparin puolikasta. VR Osakeyhtiön
kustannukset koskevat kaksiosaista, 8-akselista yksikköä eli moottorivaunua ja
liitevaunua. Kapasiteetiltaan metron vaunupari sekä junan moottorivaunu ja
liitevaunu -yhdistelmä ovat vastaavia.
• HKL-metrossa junaa kohti on kuljettaja, VR Osakeyhtiön
lähijunassa kuljettaja ja konduktööri.
• VR Osakeyhtiön kilometrikustannuksiin sisältyy ratamaksu,
joka on noin 15 % vaunukilometrikustannuksista.
Oheisessa taulukossa 1 on esitetty näitten
yksikkökustannusten vertailu.
Kuoletus-, hallinto- ja yleiskulut yksikköä kohden ovat
jokseenkin samat. Huollon ja energian kustannukset ovat lähijunaliikenteessä 34
% korkeammat kuin metroliikenteessä, josta noin puolet selittyy ratamaksulla.
Näiden kustannusten osalta kustannuserot ovat ymmärrettäviä erilaisten
toimijoiden välisiä eroja.
Henkilöstökulut ovat yli kolminkertaiset henkilötyötuntia
kohden. Veturimiesten ja konduktöörien palkka ei kuitenkaan ole moninkertainen
verrattuna metronkuljettajiin. Metron tuntihinta on myös vertailukelpoinen
HKL:n YTV:n, Turun ja Tampereen bussiliikenteen tuntikustannuksiin.
Mitä kustannusten ero tarkoittaa kokonaiskuluissa?
Toinen laskelma (taulukko 2) on tehty siten, että YTV:n VR
Osakeyhtiöltä ostaman paikallisjunaliikenteen suoritteet on kerrottu myös
HKL-metroliikenteen yksikkökustannuksin. Tämä kertoo sen, miten paljon liikenne
maksaisi, jos sen liikennöitsijänä olisi HKL-metroliikenne. “HKL:n
liikennöimän” paikallisjunan kuluihin on laskettu kaksi kertaa kuljettajan
palkka (eli junassa olisi samaa palkkaa kuljettajan kanssa saava konduktööri).
Taulukossa on lisäksi erillisinä kysymyksinä huomioitu ratamaksu (820 000 €/v)
sekä VR Osakeyhtiön lipunmyynnin ym. palveluiden kustannukset (3,9 M€/v).
Jos HKL-metroliikenne liikennöisi YTV-alueen
junaliikennettä, YTV säästäisi vuoden 2004 hintatasolla 13,6 M€ / v.
13,6 M€ on 5 % korko noin 272 M€ investoinnista. Maan
tasossa kulkeva raidelinja (pikaraitiotie tai paikallisjuna
esikaupunkialueella) maksaa noin 5-10 M€/km. VR Osakeyhtiölle maksettava liikenteen
lisähinta vastaa investointia noin 27-55 km pituiseen kaupunkirataverkkoon.
Lisäksi YTV-alueen paikallisjunaliikenne muuttuisi
käytännössä itsekannattavaksi.
Laskelmassa ei ole huomioitu konduktöörien poistamista
junista. Se alentaisi liikennöintikustannuksia noin 3 M€ lisää, mutta
edellyttäisi muita toimenpiteitä liputtoman matkustamisen estämiseksi ja
turvallisuuden takaamiseksi.
Mikä muu voi vaikuttaa kustannuksiin?
Toisin kuin usein oletetaan, VR Osakeyhtiö ei vastaa ratojen
kunnossapidon, liikenteenohjauksen eikä useimpien asemien investointi- ja
ylläpitokustannuksista. Näistä kustannuksista vastaa RHK valtion varoista ja
ratamaksusta, joka kuitenkin kattaa vain pienen osan ylläpidosta. VR-konserniin
kuuluvat yhtiöt toki toteuttavat suuren osan ylläpitopalveluista RHK:n
alihankkijana.
VR Osakeyhtiö omistaa Helsingin päärautatieaseman ja on
osakkaana Pasilan rautatieaseman kiinteistöyhtiössä. Näiden asemien
asemarakennukset palvelevat kuitenkin suurelta osin kaukoliikenteen tarpeita,
ja kustannuksista suuri osa katetaan myymälöiden ja ravintoloiden
vuokratuloilla.
HKL:n ja VR Osakeyhtiön liikennöintikustannukset eivät
luonnollisesti ole täsmälleen vertailukelpoisia keskenään. VR Osakeyhtiön
ilmoittamiin kustannuksiin sisältyy lisäksi 3,9 miljoonaa euroa ”avustavien
joukkoliikennepalvelujen” kuluja eli lähinnä lipunmyynnin sekä mahdollisesti
Helsingin ja Pasilan asemien kustannuksia. VR Osakeyhtiön erillinen
lipunmyyntijärjestelmä on kuitenkin YTV-liikenteen kannalta tarpeeton. Asemien
lipunmyynti voidaan korvata muilla ennakkomyyntipisteillä ja automaateilla.
VR Osakeyhtiön korkeisiin vaunutuntikustannuksiin on kaksi
mahdollista syytä:
1.VR Osakeyhtiön henkilöstökulut ovat tavattoman korkeita
eli henkilöstökulujen yleiskulut ovat monta kertaa kuljettajien tai
konduktöörien tuntipalkka nettotuntia varten. Tämä voi selittyä esimerkiksi
tehottomalla työn suunnittelulla, poikkeuksellisilla työolosuhteilla tai
ylisuurella hallinnolla.
2.YTV:n maksettavaksi on sälytetty muita kuin YTV-alueen
junaliikenteeseen kohdistuvia kuluja.
Aiheeseen liittyy mielenkiintoinen jälkihuomautus:
HKL:n vuoden 2005 kustannusselvityksessä ei enää esitetä VR
Osakeyhtiön lähijunaliikenteen tarkkoja yksikkökustannuksia. Yksikköjen
laskutapa on suurimman kulun, vaunutunnin, osalta muuttunut, ja uusi yksikkö ei
ole vertailukelpoinen vuoden 2004 raportin kanssa. Konduktöörien tai
kuljettajien määrän merkittävästä muutoksesta ei ole tietoja, eikä korvauksen
suuruus ole oleellisesti muuttunut.
Julkaisussa ilmoitettujen vaunujen pääomakustannusten ja
muiden kiinteiden kulujen suhde on päinvastainen kuin vuoden 2004
selvityksessä, mikä voi olla painovirhe. Kokonaiskustannukset sekä vaunupäivien
ja vaunukilometrien määrä ovat lähes samat kuin vuoden 2004 selvityksessä,
koska liikenteen laajuus ei ole oleellisesti muuttunut. HKL:n omat kustannukset
on 2005 raportissa ilmoitettu samoin kuin v. 2004 raportissa.
Vaikuttaakin siltä, että joko YTV tai VR Osakeyhtiö eivät
ole sallineet yhtä tarkkojen tietojen julkistamista vuoden 2005 raportissa.
Lähinnä vaunutunnin laskutavan vuoksi vertailevaa laskelmaa vuoden 2005
kustannustiedoin ei ole laadittu.
Lähteet:
HKL: Joukkoliikenteen kustannusselvitys 2004. HKL D: 2/2005
HKL: Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2005: HKL D:
8/2006