Mikko Laaksonen
VRLeaksin vuotama VR:n strategiakalvosarja osoittaa, että VR yhtymän matkustajajunaliikenteen voitosta noin 1/4 kerätään Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan veronmaksajilta HSL-ostoliikenteestä. VR pyrkii säilyttämään omat "kissanpäivänsä", vaikka tietää, että kilpailijat pystyisivät tuottamaan ostoliikennettä -15% halvemmalla. VR pyrkii myös siirtämään liikennettä konsernin sisällä raiteilta kumipyörille, sekä harkitsee lähtöä Rail Baltica-liikenteeseen.
VR yhtymällä on vuoteen 2019 asti yksinoikeus
matkustajaliikenteeseen Suomen niillä rataosilla, joilla on nykyisin
matkustajajunaliikennettä. HSL-alueen lähijunaliikenteeseen sillä on ostosopimus
vuoden 2017 loppuun asti. On pitkään epäilty, että yhtiö hyödyntää määräävää
markkina-asemaansa tulostavoitteittensa saavuttamiseen.
VRLeaks – sivusto on julkaissut perjantaina 1.2.2013
asiakirjan joka on otsikoitu ”VR Matkustajaliikenne. Strategia 2013”.
Tiedoston tarkka syntyhistoria ei ole tiedossani, mutta se
sisältää varmuudella autenttista tietoa VR yhtymän sisältä. Pääosa tiedoston
sisällöstä täsmää paremmin vuoteen 2011 kuin otsikon mukaiseen vuoteen 2013.
Tiedosto on mahdollisesti päivitettävänä ollut asiakirja.
Asiakirjan kalvojen 19 ja 20 perusanalyysit tilanteesta
kuvaavat hyvin tilannearviota VR:n sisällä. Nelikentän Kohta "VR:n kissanpäivät" kuvannee toivottua tilannetta.
Siinä kilpailulainsäädäntö suosii VR:ää, isoja kilpailijoita ei ole tullut,
valtio ja HSL tukevat VR:ää pitkäaikaisin ostosopimuksin, rataverkko on
kunnossa. VR siirtää osan liikenteestä
omista junistaan omiin busseihinsa ”Matkustajaliikenteen junien ja bussien
yhteistyön” merkeissä. VR on määrätietoisesti lobannut tämän tilanteen toteutumiseksi
ja useiden päättäjien, varsinkin kansanedustaja, VR:n hallintoneuvoston
puheenjohtaja Kari Rajamäen kannanotot ovat lähteneet tästä tulkinnasta.
Asiakirjan kalvot 19 ja 20:
Sitä vastoin esimerkiksi
kilpailun kannalta tärkeä ostoliikenteen kaluston siirtäminen kalustoyhtiöön on
nelikentässä ”Ei kenenkään businesta” muotoiltu ”Valtio “takavarikoinut”
VR:n kalustoa erilliselle kalustoyhtiölle”. Raideliikenteen kehittämisen
”Kilpailu kasvusta” skenariossa oletetaan vain että ”Isot kv-pelurit tunkeutuneet
Suomeen” ja ”VR menettänyt kilpailussa rataosuuksia”:
Helsingin paikallisjunaliikenne kultakaivos VR yhtymälle
- kilpailu säästäisi -15% rahaa
Strategia-asiakirja paljastaa, että Helsingistä lähtevä,
suurelta osin HSL:n ostama paikallisjunaliikenne on VR:lle varsinainen
kultakaivos. Kalvo 174 voittoprosentit osoittaa,
että VR: tekee HSL-alueen kuntien – Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan
verovaroilla 9,5M€ matkustajaliikenteen 37,7 M€:n kokonaisvoitosta.
HSL-liikenteen ostosopimuksen osatekijät: operointi ja suunnittelu 4,1 M€,
13,9% voittoa, kunnossapito 1,1 M€, 10,6%, kalustosopimus 3,8 M€ 36,9%, muut
palvelut 0,5 M€, 18,6% voittoa. Nämä kissanpäivät jatkuvat vuoden 2017 loppuun.
Kalvo 174:
VR lähtee siitä, että HSL:n uusi
liikennöintisopimus 1.1.2018 alkaen tullaan kilpailuttamaan. Kalvoilla 146-163 on arvio. kilpailutilanteesta ja etenkin
lähiliikenteen kilpailuun varautumisesta. Kalvolla 160 on vertailu kilpailijan oletettuun
kustannusrakenteeseen. VR:n arvio on, että
kilpailija pystyy hoitamaan lähiliikenteen 14,3% halvemmalla hinnalla HSL:n
kannalta kuin VR nykyisin, vaikka noudattaa samoja työehtosopimuksia. Ehdotettu
vastaus kilpailutilanteeseen on erillisen yhtiön perustaminen, vailla VR yhtymän
vanhoja rasitteita.
Kalvo 160: VR:n oma vertailu oletettuun kilpailijaan
Pidempimatkaisia
paikallisjunaliikenteitä Kirkkonummen ja Karjaan, Riihimäen sekä Mäntsälän ja
Lahden suuntiin LVM tukee vuosia 2012-2015 koskevalla tukisopimuksella. Lisäksi
niitä tukevat HSL-kunnat, erityisesti Kerava ja Kirkkonummi, joilla ei ole
HSL-sopimuksen mukaista liikennettä.
Sopimuksen mukaan maksettava tuki
on2012 ja 2013 enintään 9,7 M€, 2014 ja 2015 9,1 M€. Lopun alijäämän korvaa
HSL-alueella tehtävien matkojen osalta HSL eli Kirkkonummelle ja Keravalle
asti. Kokonaisalijäämä on asiakirjan mukaan 2012 13,4 M€, 2013 13,3 M€, 2014
13,2 M€, 2015 13,1 M€. HSL osallistuu siis näiden pidempien reittien tukemiseen
noin 4 M€/v. Tästä alijäämästä Helsinki
– Riihimäki – junien alijäämä on esitetyn tiedon mukaan 1,728 M€ 2012 ja 1,003
M€ 2015. Helsinki – Kirkkonummi – Karjaa –liikenteen alijäämä on 2012 4,931 M€
ja 2015 5,147 M€ ja Z-junien 2012 6,757 M€ ja 2015 6,983 M€/v.
VR:n strategia-asiakirjan kalvolla
152 on ko. junien liikevaihto. Riihimäen liikenteen liikevaihto on 15 M€ josta
voitto 0,75 M€, Lahden Z-junien liikevaihto 5 M€ ja Kirkkonummi-Karjaa –
suunnan junien 5M€. Nämä kustannukset ovat asiayhteydestä johtuen ilmeisesti "operointikustannuksia" eli kaluston
miehitys ja liikennöinti. Kaluston kuoletus ja huolto tulevat sitten vielä
päälle. HSL-sopimuksessa "operointikustannus" on 57%
kokonaiskustannuksista. TällöinZ-junien ja
Karjaa-Kirkkonummi - suunnan liikevaihto olisi noin 8,5 M€/v. Kaluston osalta kannattaa muistaa, että HSL-sopimuksen
"kalustosopimus" - osa tuottaa 36,9% voittoa. K VR käyttää todellista
huomattavasti lyhyempiä poistoaikoja kalustolle, joka lisää kustannuksia. Esim.
sähköjunat, joiden käyttöikä Suomessa on noin 40 vuotta, kuoletetaan 25 vuodessa.
Kalvo 152
Lahden junista maksetaan siis
noin 2 M€ / v enemmän tukea kuin niiden muuttuvat kustannukset ovat.
Kirkkonummi-Karjaa-suunnalla tuki kattaa koko muuttuvat kustannukset. Jos yllä
oleva arvio on oikea, Z-junien kokonaistuki on noin 82% kustannuksista ja
Kirkkonummi-Karjaa-suunnan vajaat 60%. Tulostiedoissa (kalvo 174) kuitenkin
esitetään, että vyöhykelähiliikenne tuottaisi tappiota 100 000 €/v ja ostoliikenne
voittoa vain 200 000 €/v (1,2%). Katoavatko rahat Sm4 – junien
suhteettoman nopeaan kuoletukseen vai mihin?
Strategia-asiakirjassa ei ole lainkaan mainittu
Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnille tärkeiksi arvioituja, Turusta ja
Tampereelta lähteviä paikallisjunayhteyksiä. Vaarantaisiko niiden kustannustehokas
toiminta VR:n kissanpäivien rahastuksen Helsingistä lähtevillä yhteyksillä?
Muita strategisia erikoisuuksia
VR:n matkustajaliikennedivisioonaan kuuluu myös bussiyhtiö
Pohjolan liikenne. Se mahdollistaa yhtymälle liikenteen siirtämisen maanteille,
jos se katsotaan yhtymälle edulliseksi. Kalvoissa
135-139 esitetään bussi- ja junaliikenteen yhteensovittamismalli, jossa on
tarkoitus siirtää osin liikennettä junista bussiin karsimalla sekä
huippukuormia että poistamalla "kannattamattomaksi" katsottuja junayhteyksiä.
Kalvon 171 mukaan VR aikoo vuonna 2014 kilpailemaan bussiliikenteellä reiteillä
Helsinki - Lahti - Jyväskylä - Oulu, Helsinki - Tampere ja Helsinki - Turku,
näillä reiteillä siis oman junaliikenteensä kanssa.
Samaan aikaan yhtiöllä olisi
edelleen yksinoikeus matkustajajunaliikenteeseen, joka on voimassa 3.12.2019
asti.
Kansainvälisen liikenteen
strategiaa koskien asiakirjassa on myös mielenkiintoisia tietoja. Kalvojen 110 ja 119-123 mukaan
VR harkitsee lähtemistä Rail Baltica - liikenteeseen, ehkä yhdessä Edelaraudteen
kanssa. Kalvoissa 110 – 118 on esitetty
Venäjän liikenteen strategia. RZD haluaa Helsinki - Moskova Allegron, VR
vastustaa.
Mitä sitten
Strategia-asiakirja osoittaa, että erityisesti Helsingistä
lähtevällä paikallisjunaliikenteellä VR rahastaa valtiota sekä Helsingin,
Espoon, Kauniaisten, Vantaan sekä Keravan ja Kirkkonummen kuntia vähintään 15
M€/v yli omakustannushinnan. Merkittävä osa rahastuksesta hoidetaan
laskuttamalla korvauksia vanhoista Sm1 ja Sm2-junista sekä kuolettamalla
Sm4-junat suhteettoman nopeasti.
EU:n komissio on juuri antanut ehdotuksen neljänneksi
rautatiepaketiksi. Ehdotuksen keskeinen ehdotus on kaikkien yhtiöiden vapaan
pääsyn jäsenvaltioiden ylläpitämille rataverkoille myös matkustajajunaliikenteessä.
Ehdotuksen mukaan joukkoliikenneviranomaisen yksinoikeuksilla tai rahallisesti
tukema junaliikenne tulisi kilpailuttaa, kuten bussiliikenne nykyisin.
Henkilöstön ja kaluston saatavuus tulee turvata.
Suomen tulisi hyväksyä komission ehdotus ilman varaumia. Se
lopettaa VR:n kissanpäivät ja rahastuksen.